Uusia tuulia..

Käsityö- ja blogihiljaisuus jatkuu edelleen. Liekö ompelukoneet, puikot ja koukut kohta suuttuneet mulle lopullisesti, kun en ole niitä yhtään huomioinut pitkiin aikoihin. Kankaatkin alkaa varmaan kohta hapertua hyllyihin..

Viimeinen puoli vuotta on tuntunut menevän aika haipakkaa ohi, ennen kuin on edes huomannut ajan kuluvan. Työn alla ollut Maatalousyrittäjätutkinnon arviointi lähenee ja on viimeisen rutistuksen aika, että saan kirjallisen työn ajoissa valmiiksi. Kuukauden päästä nähdään, saanko yrittäjätutkinnon läpi vai en.

Ettei nyt vaan yhtään tulisi liikaa luppoaikaa jatkossakaan ollaan jo vähän päästetty uusien tuulien puhaltamaan. Perjantaina tämä tontti saavutti akkavallan, kun tilalle saapui neljä emolehmänalkua.. "pieniä" karvaisia sarvipäitä, kolme ruskeaa ja yksi musta.

Oon ollut yllättynyt, miten erilaisia on ollut ihmisten reagointi asiaan. Toiset on ollut melkein yhtä innoissaan kuin itekin olen. Toiset taas tuntuu pitävän ihan hulluna. Mutta mikäs siinä, hullu sitä pitää vähän ollakin. Ei elämässä muuten uskalla mitään tehdä. ;)

Kun elämä häiritsee harrastamista..

Täällä ollaan mutta käsitöitä en ole paljoa ehtinyt viime kuukausina tekemään. Siitä blogihiljaisuuskin. Yksinäinen aivosolu ja sormet ovat keskittyneet näpyttelemään läppäriä, pläräämään papereita ja kirjottelemaan sähköposteja. Niin sanottu Elämä häiritsee vahvasti harrastamista tällä hetkellä. Kahden viimesimmän kuukauden ompelusaldo on muutama korjausompelu ja kolme vuotta täyttäneelle pikkuprinsessamme toiveesta tehty tyllimekko.

Kaava: Saksittu

Kankaat: Pinkkiä trikoota omasta varastosta (eli ostopaikka jo unohtunut)

Pinkkiä resoria kiertävästä tilkkusäkistä

Pinkki tylli HH-Kankaasta

Paikallinen Halpa-Hallin toimipiste lopetti toimintansa ja kävin tytön kanssa katsomassa ensimmäisten alennuksien aikaan kangastarjontaa. Tyttö iski silmänsä sähäkän pinkkiin tylliin ja pyysi "puppyeyes" katseen kera, että tekisin siitä hänelle mekon. Ilomielin, rakkaani! Etsiskelin netistä mallia ja ideoita mutta päädyin lopulta ihan vaan saksimaan trikoosta alushameen (ompeluinnon iskiessä ei ollut mahdollisuuksia lähteä ostamaan kunnon vuorikangasta), jossa on resori vyötäröllä. Tyllin leikkasin yhteen leveämpään ja kahteen kapeampaan soiroon, jotka rypytin ja ompelin kahteen riviin alushameeseen kiinni. Puolen tunnin hätäsurautus loppujen lopuksi mutta kyllä on prinsessan alku ollut onnellinen.

Ei uskoisi, että tämä tyttö ei suostunut vuosi sitten edes kokeilemaan hameita ja mekotkin annettiin olla vain jos alla oli housut. Nyt ei olisi saanut edes sukkiksia laittaa.  :)

Nähdään taas, toivottavasti viimeistään toukokuussa, kun kaikki keväälle kasaantuneet työt on tehty ja ehdin taas edes katsomaan ompelukoneiden päälle. 

Hengissä ollaan..

Oh my, mikä blogitauko. Nyt oli pakko vihdoinkin tsempata ja tulla kirjottamaan edes jotain. Käsitöitä en ole melkein kolmeen kuukauteen tehnyt juuri mitään. Suurimpana syynä oli appivanhempien talon rakentaminen. Se saatiin valmiiksi ja asukkaat pääsivät muuttamaan lämpöiseen tupaan juuri sopivasti jouluksi.

Omat mehut tuli kyllä puristettua niin viimeseen pisaraan asti, että on mennyt koko loppuvuosia ja puolet tammikuustakin palautuessa. Onneksi tuli lumi, pakkaset ja etenkin aurinko! Oon nauttinut valosta ja kerännyt energiaa. Ompeluintokin on ollut pahasti jumissa, kunnes lopulta sain itseni puolipakon edessä istutettua kaavojen eteen. Ihana pieni veljenpoika täytti muutama viikko sitten vuoden ja toiveena oli vaatteita. Päätin nostaa itseäni niskasta ja ommella itse ne vaatteet!

Kaava: Ottobre 4/13 Crawler muokattuna terättömäksi, koko 80cm

Kangas: Ruskea sydänautovelour ikasyr

Metsänvihreä resori jostain

Piiiitkään marinoitunut sydänautovelour riitti korkeudestaan juuri ja juuri näihin haalareihin. Halusin kokeilla tätä mallia, koska tämä tehtiin yhdestä palasta. Niin tai oli siinä terätkin mutta itse muokkasin ne pois. Etu- ja takakappaleet on yhtä ja samaa palaa ja vain taakse ja haaraan tuli saumat. 

Tuli aivan ihana omasta mielestä. Harmi, ettei ole sovituskuvaa näyttää teille. Yllätyin hiukan kaavan kapeudesta! Jo haalarin kasattua katsoin, että hupsista. Pelkäsin jopa, että tuli liian kapeat mutta onneksi mahtui pojalle, vaikkakin vähän kyllä olisi saanut olla enemmän väljyyttä lisää.

Kaavat: Paita Ottobre 4/13 Lil' Darling muokattuna, koko 80cm

Velourhousut Ottobre 1/13 Tiikeri, koko 80cm

Kankaat: Kalastajatrikoo muistaakseni Pehemiältä

Ruskea velour ikasyr

Samaan pakettiin tuli vielä tälläinen paita ja housut setti. Olisin tehnyt siniset tai turkoosit housut, jos olisi ollut tarpeeksi velouria omassa varastossa mutta kun ei ollut niin tyydyin ruskeaan. Nämä housut on myös varsin helpot ommella. Lahkeet muodostuu yhdestä ja samasta palasta, taakse keskelle tulee sauma, sekä haarassa on haarakiila parantamassa istuvuutta. Näppärän nopeita ommella. 

Ihan ongelmitta ei pitkästä aikaa ompelu sujunut. Kuminauhakujaa ommellessa tuli niin perinteinen moka kuin olla ja voi. Ommel meni pikkusen liian kauas ja ei tietysti sitten ihan joka kohdasta osunut tarpeeksi kohdilleen. Ja voi miksi olin valinnut hunajakenno-ompeleen. Se on vihon viimeistä pois ratkottavaa. Kuten kuvasta näkyy, en purkanut! Ompelin vierestä uudelleen. :-P Lasten vyötäröjen ympäryksiä on aina tosi hankala arvioida, joten ompelin kuminauhakujaan napinläpiaukon, josta pääsee kuminauhaa pidentämään/lyhentämään tarvittaessa.

Paidassa oli alkuperäisen kaavan mukaan pisaran muotoinen aukko ja yksi nappi raglansaumalla mutta päätin itse tehdä kunnollisen nappilistan.

Näiden ompelusten myötä ainakin ompeluinto löytyi, vaikka muuta en vielä olekaan saanut aikaiseksi. Jospa ei kuitenkaan toista yli 2kk taukoa ompeluun tulisi. =)

Aurinkoisia päiviä kaikille!

Virkattu peitto

Mä olen vähän tälläinen hidas ja muihin projekteihin hairahtuva käsityöihminen. Alotan jotain ja joskus se saattaa syystä tai toisesta jäädä pyörimään ikuisuuksiksi korin pohjalle. Joskus (hyvin hyvin harvoin) teen alusta loppuun samalla istumalla. Taukojen pitäminen nostaa aina riskiä työn unohtumiselle. Joskus loppuu materiaali, enkä kymmenennelläkään kauppareissulla muista ostaa lisää. En tiedä mikä näistä oli nyt syynä mutta tätä peittoa aloin virkkaamaan jo yli vuosi sitten. Noin kuukausi sitten sain lopulta valmiiksi. Vuoden varrella oli ehtinyt jo tulla idea koosta ja kohteestakin! Tämä pikkupeitto matkasi ystäväni tuoreimmalle poikaselle vauvalahjaksi!

Ohje: Mallikerran ohje löytyi Crochet me -sivuston laukkuohjeista

Idea väreineen päivineen tuli tästä Flickr:n kuvasta, täydellinen yhdistelmä!

Langat: Novitan 7 veljestä oranssi, luonnonvalkoinen ja suklaanruskea

Koukku: 4mm

Kesällä meinasi usko loppua peiton valmistumiseen edes vauvakokoisena, kun huomasin ruskean langan loppuvan ja en enää lisää kaupasta löytänyt. Mistään kaupasta. Novita oli päättänyt lopettaa juuri tuon ruskean sävyn valmistamisen. Niinpä tietysti! Miksi aina juuri ne sävyt, mitkä minä valitsen töihini. Onneksi meidän ihanan ompeluporukan TOE:n riveistä löytyi myös lankaholisteja, joiden varastoista tuota sävyä löytyi lisää ja sain peittoon riittävät tilkut valmiiksi (itse asiassa niitä jäi lopulta jopa ylikin muutama) ja palaset virkattua yhteen. 

Käyttäjä on varmasti paljon suloisempi kuin tämä meidän tytön vauvanukke, vaikka aika suloinen tämäkin on, mutta piti ihan pakosta ottaa "sovituskuvakin". Ajattelin, että ompelemista harrastavalle äidille on hyvä tehdä lahjaksi jotain virkattua. Ja onneksi teinkin, olisi poikanen ehtinyt mun toteutus vauhdilla kyllä kasvaa aika monesta vaatteesta ulos ennen kuin olisin saanut lahjan etelään asti. Mun viime aikaiset "käsityöt" on nyt ollut enemmänkin mm. tätä lajia: 

Muunlaiset käsityöt jumittaa aikalailla täydellisesti suunnitteluasteella.. mutta jospa tuo projekti olisi jouluun mennessä valmis ja saadaan läheiset muuttamaan uuteen lämpöiseen tupaan ennen paukkupakkasia. =)

Isänpäivälahja ukille

Kävin tämän kirjoittamassa jo aikoja sitten mutta jostain syystä bloggeri tykkäsi takuta, eikä suostunut julkaisemaan tekstiä. Nyt vasta ehdin kokeilemaan uudestaan.. Isänpäivä oli ja meni mutta täältä tulee nyt postaus siihen liittyen kuitenkin.

Missähän lie joskus tuli vastaan mies (tai miehen kuva, ei voi muistaa), jolla oli musta t-paita päällä. No niitähän toki tulee vastaan vähän väliä mutta se mihin mun mielenkiinto kohdistui tässä miehessä, oli paidan painatus. Samaa ideaa käyttäen tuunasin isälleni paidan isänpäivälahjaksi.

Paita kaupasta ja idea jalostettu vastaantulleesta

Kangasväri Tiimarista

Paita on tällä kertaa ihan kaupasta ostettu (ja tietysti sivusaumoista kiero ja muutenkin huonosti tehty). Aika ei vaan riittänyt nyt itse ompelemaan. Painatuskin meni ihan pieleen, kun otin suoran linjan sivusaumasta. Äh. Olisin halunnut numerot pienempinä mutta vapaalla kädellä piirtäen (joku oli piilottanut mut kirurginveitset niin en saanut tehtyä sabluunoita) en pienempään pystynyt. Tuli niin itsetehdyn näköinen että. Mut hei, sitähän tämä onkin! Onneksi iskä-ukki tykkäsi kuitenkin!

Kankaiden yön saldoa ja haasteeseen vastaamista

Ei pelkoa, en mä mitään ole saanut aikaiseksi. Ainakaan sellaista, mitä nyt voisi blogissa esitellä. Mikä siinä muuten onkin, että silloin kun ei saa mitään valmista aikaan tulee kaikkein eniten tilailtua uutta materiaalia ja tarviketta.

Reilu viikko sitten vietettiin Kankaiden yötä ja itsekin siihen osallistuin. Alkuilta meni kyllä ihan koomassa, meinasin jo luovuttaa kesken, kun aamulla oli tiedossa aikainen herätys lähipäivän takia. Kummasti sitä kuitenkin virkistyi, kun kauppiaat alkoivat tiputtelemaan itseäkin kiinnostavia tarjouksia. "Emmä mitään taida tilata" illan saldona oli loppujaan aika monta metriä kankaita ja neljän tunnin yöunilla lähdin aamulla kuuntelemaan luentoa.

Ahkerat kauppiaat (mun kohdalla Viljamin puoti, Verson puoti, Lasten Taikamaa, Selia ja Paapii! )  pistivät kyllä parastaan, sillä kaikki tilauksetkin oli kotona asti jo viikon sisällä kankaiden yöstä. Ja siitäkin ajasta yli puolet meni hitaan Kustin matkassa.

Ai että kun tykkään! Mulla oli kaiken lisäksi jokin suotuisa kuun asento tai jotain yön aikana, sillä voitin jopa kolmessa eri arvonnassa! Minä, joka hyvin harvoin voitan yhtään missään yhtään mitään!

Lasten Taikamaassa oli palkintona metri valittua kangasta, ja mun valintani oli tuo oikean puoleisen pinon ylin eli Lillestoffin Tiistai -trikoo. Peikonpojan Pinterest-arvonnasta voitin lahjakortin ja sillä lunastin viime aikoina hyvin paljon kiehtoneeseen aihepiiriin liittyvän kirjan kasvivärjäyksestä ja ihanan mappipussukan. Myös Nappinjaan sain lahjakortin mutta sitä en vielä ole lunastanut. Odottelen, että varasto vähän täydentyy Kankaiden yön jälkeen. =)

Suuri kiitos kaikille tapahtuman järjestäneille!


Niin ja, syy miksi postausta aloin ylipäätään kirjoittamaan on siinä, että mut on haastettu! Sain 11 asiaa - haasteeseen lisää kysymyksiä SaLaa Tehty -blogin Saaralta. Olen jo joskus laittanut saman haasteen eteenpäin, joten en sitä nyt uudestaan tee vaan vastailen vain Saaralta saamiin kysymyksiin.


1. Mitä teet työksesi /opiskelet?

Tämä on aina yhtä helppo kysymys. Mä olen tälläinen "teen vähän kaikkea mutta en oikeastaan mitään" ihminen tällä hetkellä. Periaatteessa oon päätoimisesti hoitovapaalla vielä tammikuuhun asti mutta samalla oon kuitenkin ihan täyspäiväisesti miehen yrityksen ja meidän maatilan toimistotyöntekijä ja joka paikan höylä. Teen mitä tarvii, jos osaa. Lisäksi tällä hetkellä tosiaan opiskelen maaseutuyrittäjän ammattitutkintoa. Koulutukseltani oon taloushallinnon merkonomi ja palkkatyökseni oon joskus ollut kirjanpitäjä. 


2. Oletko tyytyväinen ammatinvalintaasi?

Kyllä, olen tyytyväinen. Tykkään pyöritellä numeroita tietokoneen ääressä. Ja kyllä oon tyytyväinen siihenkin, että tähän palettiin on tullut lisäksi maanviljelys ja sen myötä itselle uusia ovia jatkaa ja kehittyä. Ammattisuuntaus ehkä voi hiukan matkan varrella muuttua mutta eipä tälläkään tiellä tuosta taloushallinnon osaamisesta tarvitse luopua.


3. Mitä kaikkea harrastat?

Harrastukset painottuu aika pitkälti käsitöihin. Ompelua nyt eniten, neulon ja virkkaan kyllä myös. Joskus jotain muutakin. Puutarhan hoidosta oon innostunut myös, vaikka ei meidän piha siltä näytä. Mutta ehkä joskus. Se on sellainen pitkän aika välin haaste/projekti. 


4. Mitä katsot TV:stä?

Mun brain off -ohjelma iltaisin lasten mentyä nukkumaan, on Salkkarit. Se tulee aina talteen automaattisesti. Taivaan tulet on toinen sarja, jota ollaan nyt katsottu säännöllisesti. Hyvät ja huonot uutiset katsotaan aina kun muistetaan. Leffojakin, jos tulee joku katsomisen arvoinen. Ei meidän rima kauhean korkealla ole. Greyn anatomian useampi tuotantokausi odottaa katsojaansa. Aika on vaan vähän liian rajallista.


5. Mikä on parhaiten mieleesi jäänyt käsityö?

Itse tehdyistä? Kyllä se on yläasteella ommeltu pieni tilkkupeitto, joka on myöhemmin ollut jokaisella meidän lapsella käytössä. Toiselta puolelta sini- ja toiselta vaaleanpunasävyinen. 

6. Miksi harrastat käsitöitä?

Ehkäisevänä mielenterveyshoitona. Rentoutumisen takia. Ja vähän senkin, että saa jotain valmista aikaan. 


7. Miten vietät joulua?

Kotona perheen kesken. Aika monta viime vuotta on mennyt osittain jopa yksin lasten kanssa, kun on sattunut tulemaan lunta juuri joulun alla tai jälkeen ja täällä ei auraajille ole annettu kuin joulupäivä vapaaksi päivystyksestä. Tämä vuosi on ensimmäinen vuosi ikinä, kun mies ei enää auraa! Odotan aika innolla, että voidaan ihan varmasti olla koko joulu yhdessä ja ehkäpä jopa lähteä johonkin reissuun välipäivinä! 


8. Itse tehdyt vai ostetut joululahjat?

Itse tehdyt! Tänäkin vuonna läheiset joutuu kestämään mun käsityöinnostani. Missä määrin, se on vähän vielä epäselvää mutta kyllä lahjapaja on jo ainakin aloittanut toimintansa.. Jotain tälläistä on joihinkin paketteihin luvassa... 

9. Mikä on lempimuumihahmosi?

Kai se Muumimamma on. Samanlaiset hermot kun saisi...


10. Millä laitteella surffaat netissä? (Pöytäkone, läppäri, tabletti, puhelin...)

Kannettavalla tietokoneella mieluiten. Kahvitauoilla ja iltaisin telkkaria katsellessa ipadilla (jonka automaattista tekstin korjausta inhoan ylikaiken ja muutenkin tunnen itteni tumpeloksi vanhaksi akaksi sen kanssa, kun en tajua sen toimintoja). Joskus harvoin myös kännykällä.. Hyvin harvoin. Ei nuo kosketusnäytölliset vempeleet ole oikein mun juttuni.


11.  Mitä käsityölehtiä tilaat?

Tällä hetkellä mulle tulee tilattuna Ottobren Kids ja Woman, Suuri Käsityölehti sekä suomenkielinen Burda. Kaksi viimesintä oon kyllä monta kertaa meinannut perua. Harvoin tulee niistä mitään tehtyä. 



Kiitos Saaralle kysymyksistä! Opitte ehkä taas jotain uutta musta. Tai sitten ette. 

Kannettavan suojapussi

En muista olenko missään sivulauseessa tullut täällä maininneeksi, että aloitin tänä syksynä Ahlmannilla viikonloppuopiskeluina maaseutuyrittäjä koulutuksen. Lähipäivinä oon aina välillä kuskannut omaa kannettavaa tietokonetta mukanani. On helpompi tehdä näyttötyötä tutuilla näppäimillä kuin koulun koneilla. En omista mitään hienoja kantolaukkuja ja kun muutenkin on tämä ongelma, ettei oikein mitään raaski ostaa, kun osaa itekin tehdä niin olen lykännyt moisen ostamista koko ajan eteenpäin. Muutaman kuljetuskerran jälkeen lopulta sain ommeltua kannettavalleni pehmustetta pahimpien kolhujen varalle.

Kaava/idea: Pinterestin kautta täältä

Kankaat: Kukkapuuvilla ostos kangashamstereista

punainen puuvilla ikasyr

punainen resori jostain..

kovikehuopa Eurokangas

Taskun tarvitsin ehdottomasti, että saan virtajohdon ja langattoman hiirenkin mukaan jotenkin kätevästi. Taskun yläreunaan pujotin leveän kuminauhan pitämään reunan napakkana. Jos ompelisin uudestaan niin rypyttäisin myös sivureunoja jonkin verran.

Näytön suojaksi tuli huppu. Sisäpuolelle en laittanut kovikehuopaa ollenkaan. Se on vain ulkoreunoissa.

Alempaan osaan lisäsin resorikaitaleen. Pitää suojan paikoillaan ja tarvittaessa sen voi venyttää kannenkin päälle, pitämään paketti kasassa. Alkujaan meinasin ommella tarrakiinnityksen koko matkalle mutta muutinkin suunnitelmia matkan varrella, kun tarranauha alkoi tuntua turhan tönköltä ratkaisulta niin pitkällä matkalla. Kaitaleen olin jo ehtinyt ompelemaan saumaan kiinni ja kääntöaukonkin jo sulkemaan. Ratkominen ei innostanut yhtään, joten tikkasin ylimääräisen osan kiinni resoriin "koristeeksi".

Kankaiden välissä on kiinnisilitettävä kovikehuopa. Resorin puoleisessa päässä liimaukset ei kestänyt, kun resori veti kangasta ruttuun. Muutenkin tuntui koko kovikehuovan liima olevan vähän sekundanlaista. Meni tosi pitkään ennen kuin tarttui kiinni. Pelkäsin jo, että poltan silitysraudalla koko kankaan.

Vaikka tuo väreiltään nyt sopiikin mun punaiseen Pirkan kestokassiin niin ehkä mä jossain vaiheessa vielä ompelen kunnon kassinkin tietokonetta ja mukana raahattavia mappeja varten. Jos ehdin ennen kevättä. ;)

Mukavaa Pyhäinpäivää kaikille!