keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Joulahjapohdintoja

Enää reilu 3,5 viikkoa jouluun!  Nää pohdinnat olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten mutta ehkäpä vielä ehtii jotain itse tehtyäkin väkertämään.. ehkä?


Kuva: Pinterest

Hauskan kalapelin voisi toteuttaa vaikka kangastilkuistakin.

Kuva: Pinterest

Niistä tilkuista voisi tehdä myös vaikka näitä rullia pienille prinsessoille.


Samaisille prinsessoille voisi väkerrellä nappipompuloita.


Ja ne pompulat yms. laittaa vaikka tälläisiin pikkukukkaroihin.

Kuva: Etsy

Perhepuu tyyny voisi olla hauska idea vaikka omille vanhemmille tai isovanhemmille..


Heijastimia tarvii aina! Virkattuja mietin esim. päiväkodin tädeille. Heille voisi kyllä tehdä heijastinruusukkeetkin, varsinaisia arjen sankareita kun ovat. =)

Kuva: Pinterest

Tällä tyylillä voisin haluta itselleni kännykkäkotelon. Ihana!


Tuubihuivit on helppoja ja nopeita tehdä. Vaikka tekisi sitten tälläisiä kaksivärisiä "letitettyjä". 

Kuva: Pinterest

Isompia prinsessoja voisi lahjoa vaikka manikyyrisetillä lasipurkissa..?

Kuva: Pinterest

Ekohenkisyyttä voisi yrittää taas tartuttaa virkatuilla tiskiräteillä. 

Kuva: Purnauskis

Lämmitettäviä kauratyynyjä oon tehnyt jo joskus aiemminkin mutta tämä pilvi-idea on niin mahtava, että pakko varmaan kokeilla! Kun vaan muistaisi, kenelle viimeksi niitä kauratyynyjä antoi.. 

Kuva: Dansukker

Joulumakeisia haluaisin kokeilla valmistaa. Oon kyllä niin onneton kokki, että täytyy varmaan tehdä ensin koeversiot omalle porukalle ennen kuin rupeaa miettimään niitä lahjoiksi asti... =D


Oivoi, täytyy varmaan ryhtyä tuumista toimiin, että olisi jouluun mennessä saatu edes jotain paketoitavaa valmiiksi asti. 

Mitä itse tehtyä te muut olette ajatelleen tehdä joululahjoiksi? Etenkin ideat kouluikäisille pojille olisi vielä tervetulleita! 

lauantai 24. marraskuuta 2012

Syksyn pipovaihto (+ neulottu huivi)

Osallistuin Nappinjan Janikan järjestämään pipovaihtoon, jossa ideana oli lähettää itsestään tiedot ja toiveet Janikalle ja Janika sitten sekoitti joukon ja laittoi sähköpostiin sen henkilön tiedot, jolle sai itse toteuttaa pipon.

Mä olin itsekäs ja toivoin pipoa itselleni. Sain postia jo hyvissä ajoin ja paketista paljastui tälläinen ihanuus:


Paketissa mukana tuli myös teetä ja Geisha paloja mutta ne kaikki ehti jo kadota parempiin suihin ennen kuin ehdin edes kissa sanomaan. En voinut edes lavastaa kuvaa, kun en muistanut enää oliko Geishat tavallisia vai darkeja. =D  Suuri kiitos kuitenkin piponi tekijälle ylimääräistä herkuistakin!



Pipo on tehty velourista ja joustofroteesta ja siinä on piristyksenä pieni rusetti sivussa. Se onkin just sellainen kiva pieni juju, mitä pipoon toivoinkin! Kiitos! Värit ovat mieluiset ja sattuipa tuo rusetin turkoosi sävykin sopimaan täydellisesti joskus neulomaani Gail huiviin.


Huvia en ole tainnut ikinä täällä blogissani edes esitellä, vaikka onkin valmistunut jo pari vuotta sitten. Korjataanpa sekin virhe tässä välissä.

Ohje:  Gail (aka Nightsongs)   !Ravelry-linkki!
Lanka: Novita Rose Mohair
Puikot: 5mm

Tämmöisen kun jaksaisi taas neuloa jostain ihanasta langasta. Kaunis malli mun mielestä. 

Ja takaisin pipovaihtoon. Itse sain kunnian tehdä pipon vaihdon järjestäjälle eli Janikalle itselleen. Pitkään mietin ja suunnittelin millaisen tekisin. Lopulta sain ahaa elämyksen heijastimia värkätessä ja samalla muistin kaverilla nähneeni just ideaani sopivaa kangastakin. Tyhjäsin kaverin kangasaarteita jo muutenkin itselleni just silloin, joten samaan pakettiin vinguin vielä pipopalan verran sitä ihanaa kangasta. =D Posti teki vaan kivat mulle (taas kerran) ja junnasi paketin kuskaamista liian pitkään. Odotin pakettia torstaiksi, viimestään perjantaiksi mutta hahhhaa, maanantaillehan se meni. Onneksi olin pipon koristeen sentään tehnyt odottamaan jo paljon aiemmin ja käynyt herkut ostamassa, joten kankaan saapuessa ei kauaa enää mennyt, kun paketti oli kasassa. Postiin en enää maanantaina kuitenkaan ehtinyt, joten tälläinen paketti lähti lopultakin (vähän varsinaisesta aikataulusta myöhässä) tiistaina matkaan:


Kaava: Ottobre 4/2012 Baggy look
Kangas: Gekkon ruskea kukka trikoo kaverilta
Koriste: Heijastin nauha Tikata , mittanauha kierrätetty

Tein pipon trikoosta, vaikka nyt onkin talvi tulossa. Toivottavasti tässä nyt kuitenkin ehtii vielä olla hiukan leudompiakin päiviä, ettei pipo kokonaan jää odottamaan kevättä ja sään lämpenemistä. (Ja ehdittäisiin mekin saamaan tuota raksaa vähän eteenpäin, ettei tarvi sormet jäässä koko ajan touhuta =D )

Heijastinkukka on pipossa kiinni hakaneulalla. Saapi pois pesujen ajaksi. Tai vaikka siirtää kokonaan johonkin muualle, jos niin haluaa.

Kaikki vaihdon pipot voi käydä kurkkaamassa Nappinjan blogista. Sieltä mulle selvisi, että mun parini oli Rilli. Kiitos hurjasti piposta ja herkuista! =)

lauantai 17. marraskuuta 2012

Terveisiä Suomen Kädentaidot -messuilta




Oi ihanuutta! Pääsin tänään monen vuoden tauon jälkeen Suomen Kädentaidot -messuille Tampereelle. Olin menossa yksin mutta kun tein aamulla lähtöä niin kuullessaan, mihin oon menossa, meidän esikoispoika (9v) kysyi saisiko tulla mukaan. Totta kai! Ihanaa, kun sain seuraa. Pikkusen päälle kolme tuntia siellä oltiin ja ehdittiin aika hyvin kiertää hallit ennen älytöntä ryysistä. Kierrettiin pikaisesti myös Kivi ja koru -messutkin pojan pyynnöstä. Kaksi kassillista tavaraa lopulta tarttui mukaan, vaikka ja mitä muutakin ostettavaa siellä olisi ollut.



Trikookudetta on pitänyt käydä ostamassa jo pitkään mutta koskapa mä sellaista olisin saanut aikaiseksi. Katselin messuilla monessakin kojussa myynnissä olevia tarjouksia trikoo- ja ontelokuteista mutta lopulta ostin halvinta, mihin törmäsin, eli Alestalon osastolta valkoista kudetta 5,95e kilohintaan (valkoinen, musta ja harmaa kude oli tuolla hinnalla). Melkein kolme kiloa oli tuossa mun matkaan tarttuneessa pussissa kudetta. Taidan kokeilla värjätä osan tästä satsista jonkin muun väriseksi.



Mulla on työn alla erilaisia heijastimia, joten niitä varten ostin ison kasan koruneuloja Charlottan pisteestä. Kaikkea muutakin pientä askartelutarviketta olisin siitä pöydästä löytänyt, mutta maltoin mieleni.



Burda Style lehdestä oli messutarjouksena 3 lehteä kotiin + 1 aiemmin ilmestynyt vapaavalintainen messupöydältä mukaan 14e hintaan. Nappasin pöydästä mukaan viimesimmän lehden. Myyjän kanssa puhuin siitä, kun Burdat ovat kaupoissa muovien sisällä ja mun ainakin ikävä kyllä tulee hyvin herkästi jätettyä ne sitten kokonaan kauppaan, kun en yhtään pääse selaamaan lehden sisältöä. Irtonumerosta saa kuitenkin maksaa sen 9,5e niin ihan turhaa lehteä ei viitsi sillä hinnalla ostaa. Ainakaan minä. Ilmeisesti muutkin oli asiasta antaneet palautetta, kun lupasivat viedä asiaa eteenpäin, jospa jatkossa saataisiin Burdat kauppaan ilman muoveja.



Nämä ihanuudet löytyi Rosa Matildan ständiltä. Murun luomuneuloksia metrin pätkinä 20e/kpl hintaan. Omaan käyttöön ostin tuon punasävyisen krokotiilin (miksi mä oon koko ajan puhunut näistä lohikäärmeinä, pöh krokotiilejahan nää ihan selkeesti on), kaksi muuta ostin kaverin puolesta. Kovin paljoa ei näitä enää ollut tarjolla, kun tänään puolilta päivin paikan päällä oltiin (mitä en kyllä ihmettele yhtään!). Taisi pöydälle jäädä alle kymmenen palasta mun ostosten jälkeen.



Succablokki oli mulle ihan uusi tuttavuus. Ihania kierrätysmuovista valmistettuja puikkomittoja, silmukkamerkkejä, sukkapingotinta, ynnä muuta. Puikkomitta mulla meni rikki joku aika sitten, joten tämä tuli täysin tarpeeseen. Mä valitsin mallin, poika värin, joten sininen pöllömitta lähti meidän matkaan. Lisäksi ostin joulahjaksi yhden kädenmuotoisen mitan. Kaupan päälle paketista löytyi vielä yllärilahja, 5cm mitta.



Muitakin joululahjoiksi suunniteltua tuli ostettua. Tulitikkuaskien teline on Susanna Viljasen Merikarvialta kädenjälkeä. Gepeton osastolla oli hienoja Haaparepun puisia palapelejä. Pojan puheterapeutilla ollaan tehty "Yö metsässä" -palapeliä monet kerrat. Itse ostin "Hirvi" -palapelin, missä on kaksi palapeliä päällekäin. Jäipä vain harmittamaan, että maksoin messuilla palapelistä 28e, vaikka sen olisi saanut tilattua Haaparepulta suoraa 22e (+3e postikulut) hintaan. Mutta ei voi mitään. Jostainpa noiden messuyritystenkin täytyy osallistumishinnat repästä. Palonin standilla silmiin pisti Paapii designin tuotteet. Ostin siitä lahjapakettiin Kili-Katti helistimen. Hinta oli muistaakseni 17e luokkaa.



Ja lisäksi vielä itselleni lusikan päästä tehdyn avaimenperän. Äiti -tekstillä tietty, kun en "Kulta"a kehdannut itselleni ostaa. :D Näiden tekijä jäi mulle hämärän peittoon, enkä näitä Palonin sivuiltakaan löytänyt (Palonista vinkattiin tuonne viestikenttään, että nämä on Päivi & Janne Brunoun käsialaa. Kiitos tiedosta!) Kun on joskus kokeillut tuota metalliin kirjaimien lyömistä, osaa arvostaa näin siistiä jälkeä.



Kivi ja Koru -messujen puolelta lähti mukaan vain tälläinen korujen kiillotusliina. Poika olisi löytänyt vaikka ja mitä kivaa kiveä kannettavaksi mukaan mutta äiti oli pihi. =D


Pääsi poika itsekin vähän totetuttamaan itseään. 4H:n pisteessä sai askarrella käpytönttuja tai käpykransseja. Poika teki tontun. Pääsi vähän istumaan ja touhuamaan välillä.


Kiertoliikkeen kojusta ostin pojalle jotain pientä kiitokseksi niin hienosta ja kärsivällisestä mukana olosta. Poika valitsi itse tälläisen 5e maksaneen korun, joka on tehty vanhasta ikkunanlasista. Todella mahtavasti jaksoi mun kanssa kiertää kaikki kolme hallia ja ei yhtään nurissut, kun mä halusin kierrellä jokaisen nurkan. =))

Ensi vuonna uudestaan. Toivottavasti. =)

torstai 8. marraskuuta 2012

Trikoota ja pitsiä


Kaava: Omien mittojen mukaan
Kangas: Harmaata trikoota Eurokankaan palalaarista

Tätä on pitänyt kokeilla jo pari vuotta? Joskus siskolla näin tälläisen helppouden huipentumaa hipovan neulostakin. Se oli jostain ostettu ja monesti jo meinasin itekin moisen ostaa mutta maltoin. Eurokankaassa tuli vastaan ihanan pehmeää kivan tumman harmaata trikoota tarpeeksi reilu pala ja siitä se sitten vihdoinkin tuli tehtyä.

Yksinkertaisuudessaan tämä on 160cm leveä ja 90cm korkea trikoonpalanen, johon itseäni mittailemalla mallasin hihoille aukot niin että aukon yläpuolelle jäi noin 20cm kangasta. Hihan kaavan otin jostain Ottobren paitakaavoista, mitä tässä viime aikoina nyt olen ommellut.. taisi olla se, mistä tein käpyseni tunikan.. Mittasin kaavasta pyöriön ja sen mukaan sitten leikkasin kankaaseen aukon. Ompelin hihan sivusauman ja viimeiseksi istutin hihan aukolle ja siinäpä se sitten jo olikin valmis. 


Jätin kankaan reunat huolittelematta ainakin toistaiseksi. Pitäisköhän ne huolitella, en tiedä.. Hyvin se on käyttöön päässyt tuollaisena raakileenakin. =)

Kaavat: Omien mittojen mukaan
Kankaat: Vaalearoosa pitsikangas ja harmaa trikoo Eurokankaan palalaarit
heijastinlanka Tikatasta

Eurokankaasta tarttui mukaan myös pitsikankaita. Niistä syntyi ensimmäisenä pipo ja tuubihuivi edellisen ompeluksen jäljelle jäljelle jääneiden palojen kanssa. Trikoo lämmittää vähäsen ja tulee tuo pitsikuvio paremmin näkyviin, kun alla on jotain tummempaa kangasta. Tupsun tein jostain jämälangasta ja sekaan kieputin pikkusen heijastinlankaa. 



Sovituskuva on näin hieno. Hovikuvaajaani ei oikein huvittanut tällä kertaa (muut kuvat onki sitten jalustan kanssa napattuja)... Huivin mahtuu kiertämään hyvin kahteen kertaan kaulan ympärille. 


Kaava: Ottobre 5/12 Warmly Wrapped kietaisunuttu
Kangas: Pitsineulos Eurokankaan palalaarista

Tästä kietaisunutusta tein yhden version trikoosta jo hetipian lehden ilmestyttyä mutta siitä tuliki taas yhdenlainen taidonnäyte. Kaavassa oli tosi kapeat hihat (no joo ohjeen ribbineulos toki varmaan venyykin enemmän kuin trikoo), kapea selkäosuus ja aivan ihmeellisen lyhyet liehukkeet. Enpä tajunnut mitään niistä etukäteen. Ei ihan istunut päälle. Kaiken lisäksi ompelin hihat väärinpäin paikoilleen eli kankaan suorareuna tulikin vyötärölle. Että silleen. =D 

Uusi yritys uudella kankaalla. Nyt osasin leikata nuttukappaleelle pidemmät liehukkeet, lisätä selälle vähän tilaa ja hihoihinkin vähän avaruutta. Tällä kertaa menee päälle ja näyttääkin siltä, miltä pitikin. 

Ja vielä lopuksi jo tuolla yhdessä kuvassa näkyvä heijastin..

Idea: Täältä
Tarvikkeet: Pitsit jämiä edellisistä ompeluista, 
nappi kierrätetty
heijastinnauha HHkangas

Koska uudessa takissani ei ollut yhtään kiinteää heijastinta, piti siihen totta kai jonkinlainen sitten itse laittaa. Näitä ruusukkeita on pitänyt kokeilla jo pitkään. Nyt sen sain aikaiseksi ja ehkäpä näitä voisi joululahjoiksikin miettiä. Ainakin pojan päiväkodin tädiltä tuli kehuja, joten ehkäpä niille ihanille arjen sankareille kiitokseksi hyvin sujuneesta hoito"lukuvuodesta"... kenties..

perjantai 2. marraskuuta 2012

Hiljaiseloa ja halloweenasuja

Heipä hei, pieni tovi vierähtänyt ilman päivityksiä tässäkin blogissa. Lyhyesti kerrottuna liian paljon tekemistä, liian vähän aikaa.

Lasten halloween juhliin saatiin kutsu ja olipa kahdella vanhimmalla lapsella muutenkin tiedossa aiheeseen liittyvät naamiaiset, joten jonkinlaista vaatetusta piti kehittää. Ompelin joo mutta melkolailla alimman riman yli menin tällä kertaa.

( Kuvat on taas mitä ovat, kiireessä ja ei-niin-yhteistyökykyisistä otettuja.. )



Kaksi vanhita halusivat olla velho ja vampyyri. Muut rekvisiitat on valmiina ostettuja mutta viitat ompelin HHkankaasta mukaani nappaamasta palakankaasta. Jotain ulkoilupukumaista kangasta, hiukan kiiltävää. Kamalaa ommeltavaa. Vampyyrin naamioituminen jäi vähän kesken, kun herra ei sitten halunnutkaan, että maalataan naama valkoiseksi ja piirrettäisiin vampyyrihampaat alahuuleen. Ei sitten.


Meidän pienelle prinsessalle tein "tyynynliina" hameen, johon lisäsin samaisesta viittakankaasta helmaan röyhelön. Kuvasta näette neitokaisen mielipiteen mekosta. Haamua yrittää hän esittää. En edes yrittänyt ehdottaa naaman maalaamista valkoiseksi, kun mieliala oli tuollainen.


Itsestä ei ehtinyt ottaa kuvaa mutta tuollaisen paidan leikkelin mustasta trikootopista. Taakse tein ensin irvistyksen. Etupuoli näytti tyhmältä täysin mustana, joten leikkelin siihen sitten hämähäkinseitin. Olisi ollut hyvä pelkästään hämähäkinseitillä mutta tulipa tehtyä. Topin ostin muutamalla eurolla Halpa-hallista. 

Ja se kiirus.. yhdestä uudesta syypäästä pieni pilkahdus tässä...


Vaikkei oma koti olekaan nousemassa niin sen verran läheisille henkilöille kuitenkin, että kiitettävän paljon oon mäkin apunaisena saanut joutunut olla.. Sen huomaa kasvavasta kangaspinoista, keskeneräisistä töistä sekä sikolättikodista. Nähdään siis taas.. joskus.