Tänään oli tuunauspäivä. Kolme ilmeisen huolimattomassa säilytyksessä enemmän ja vähemmän reikääntynyttä ManyMonthsin merinovillaista body/paitaa sai tänään uudet elämät.
Keltainen body oli kaikkein parhaimmassa kunnossa. Edessä oli kolme pientä reikää, jotka peitin applikoimalla päälle ruskeat sydämet, jotka on leikattu vihreän bodyn hiharesorista.
Vihreässä bodyssa oli hihoissa reikiä. Hankalia paikkoja korjausta ajatellen, joten leikkasin hihat pois ja ompelin etu- ja takakappaleesta lörppöpipon. Ommellessa huomasin, että etukappaleen helmassa olikin pieni reikä, joten sävelsin siihen päälle ruskean raidan.
Ruskea body oli kaikkein huonoimmassa kunnossa. Siitä surautin peukalottomat tumput ja tossut. Tumput tein hihoista käyttäen hyväksi paidan hiharesoreita. Tossuihin sovelsin Ottobre 6/10 ollutta velourtossujen ohjetta. Muutin mallin resorivartiseksi ja jätin kuminauhakiristyksen pois. Ruskeasta bodysta ei riittänyt vuoreen asti kangasta, joten vuori on tehty tilkkulaatikosta löydetystä kettu ja karhu -joustofroteesta. Joitain pieniä reikiä jäi noihinkin mutta eiköhän ne silti asiansa aja päikkäreillä.
Ja lopuksi iloinen neiti merinovilloissaan. <3
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
perjantai 28. lokakuuta 2011
Huopasaippuaa
Mä oon ollut ahkera, kun tulee jo kolmas bloggaus samalle viikolle. =D
Alotin joululahjojen väkertelyn vihdoinkin. Ajatustasolla olen asioita työstänyt jo pitkään, keräillyt ideoita ja miettinyt mitä kenellekin. Nyt alkaa olla jo toteutuksen aika, muuten jää osa tekemättä.
Huopasaippua oli yksi ajatus lahjoiksi. Ohjeita löytyi kuvienkin kera ihan hyvin googlaamalla mutta otin nyt itsekin muutaman kuvan eri työvaiheista teidän iloksi.
Huopasaippuaa varten ostin palasaippuoita (ihan vaan perussaippuaa ruokakaupasta, kun en ollut varma lahjansaajien hajutottumuksista), erivärisiä huovutusvilloja mulla olikin jo ennestään kasa. Sukkalaatikosta kaivelin yhdet vanhat sukkahousut ja siivouskaapista purkin nestemäistä mäntysaippuaa. Sitten olikin kaikki valmiina ensimmäistä kokeilua varten.
Ensiksi kieputin villaa ristiin rastiin saippuan ympärille niin, että saippua peittyi kokonaan. Päälle kiepautin vielä toisella värillä pienet raidat, ettei ihan tylsän yksiväriseksi jäisi.
Sitten asettelin koko komistuksen vanhan sukkahousun sisään ja siirryin lavuaarin ääreen. Upotin ensin palan haaleahkoon veteen ja puristelin kevyesti, että villat imisi itseensä vettä.
Sitten ruuttasin päälle melko reilusti mäntysaippuaa ja aloin hieromaan villaa siitä sukkahousun läpi. Alkuun varovasti, ettei raidat lähtisi kauheasti liikkumaan paikoiltaan. Sitten kun villa alkoi tuntumaan hiukan huopuneelta, kovensin otteita ja hinkkasin voimakkaammin.
Kun villa tuntui hyvin huopuneelta, huuhtelin palan vuorotellen kylmällä ja kuumalla vedellä samalla vielä vähän pintaa hieroen. Sen jälkeen otin saippuan pois sukkahousujen sisältä ja vielä kertaalleen laitoin pintaan mäntysaippuaa ja hinkkasin etenkin reunat uudelleen. Niitä en kauhean hyvin ainakaan minä saanut sukkahousujen läpi huovutettua. Viimeiseksi huuhtelin taas kylmällä ja kuumalla vedellä vuorotellen, puristin ylimääräiset vedet pois ja laitoin saippuan kuivamaan. Varsin helppoa ja nopeaa!
Nämä huopasaippuat ajattelin antaa käsipyyhkeiden kera joululahjoiksi muutamalle läheiselle. Toivottavasti niistä kukaan ei eksy tänne ennen joulua. ;)
Alotin joululahjojen väkertelyn vihdoinkin. Ajatustasolla olen asioita työstänyt jo pitkään, keräillyt ideoita ja miettinyt mitä kenellekin. Nyt alkaa olla jo toteutuksen aika, muuten jää osa tekemättä.
Huopasaippua oli yksi ajatus lahjoiksi. Ohjeita löytyi kuvienkin kera ihan hyvin googlaamalla mutta otin nyt itsekin muutaman kuvan eri työvaiheista teidän iloksi.
Huopasaippuaa varten ostin palasaippuoita (ihan vaan perussaippuaa ruokakaupasta, kun en ollut varma lahjansaajien hajutottumuksista), erivärisiä huovutusvilloja mulla olikin jo ennestään kasa. Sukkalaatikosta kaivelin yhdet vanhat sukkahousut ja siivouskaapista purkin nestemäistä mäntysaippuaa. Sitten olikin kaikki valmiina ensimmäistä kokeilua varten.
Ensiksi kieputin villaa ristiin rastiin saippuan ympärille niin, että saippua peittyi kokonaan. Päälle kiepautin vielä toisella värillä pienet raidat, ettei ihan tylsän yksiväriseksi jäisi.
Sitten asettelin koko komistuksen vanhan sukkahousun sisään ja siirryin lavuaarin ääreen. Upotin ensin palan haaleahkoon veteen ja puristelin kevyesti, että villat imisi itseensä vettä.
Sitten ruuttasin päälle melko reilusti mäntysaippuaa ja aloin hieromaan villaa siitä sukkahousun läpi. Alkuun varovasti, ettei raidat lähtisi kauheasti liikkumaan paikoiltaan. Sitten kun villa alkoi tuntumaan hiukan huopuneelta, kovensin otteita ja hinkkasin voimakkaammin.
Kun villa tuntui hyvin huopuneelta, huuhtelin palan vuorotellen kylmällä ja kuumalla vedellä samalla vielä vähän pintaa hieroen. Sen jälkeen otin saippuan pois sukkahousujen sisältä ja vielä kertaalleen laitoin pintaan mäntysaippuaa ja hinkkasin etenkin reunat uudelleen. Niitä en kauhean hyvin ainakaan minä saanut sukkahousujen läpi huovutettua. Viimeiseksi huuhtelin taas kylmällä ja kuumalla vedellä vuorotellen, puristin ylimääräiset vedet pois ja laitoin saippuan kuivamaan. Varsin helppoa ja nopeaa!
Nämä huopasaippuat ajattelin antaa käsipyyhkeiden kera joululahjoiksi muutamalle läheiselle. Toivottavasti niistä kukaan ei eksy tänne ennen joulua. ;)
torstai 27. lokakuuta 2011
Litra liitutaulumaalia, osa 1
Kävin ostamassa liitutaulumaalia ja lähimmästä rautakaupasta sitä ei löytynyt kuin litran pönikässä. Jooh, en mä sitä niin paljon olisi tähän hätään tarvinnut mutta en jaksanut lähteä pidemmällekään etsimään pienempiä purkkeja.
Alotin purkin tuhoamisen maalaamalla toista kymmentä puutikkua, kasan pilttipurkkien kansia ja yhden vanhan sydämen muotoisen liitutaulun, johon ei ole oikein liitu tarttunut.
Muutamaan tikun laitoin yhden huonekasvin juurelle pienien ajatusten kera. Ajattelin, että näihin tikkuihin voisi kirjoittaa joulutervehdyksen ja laittaa vaikka joulukukkiin. Tai sitten antaa joskus lahjaksi esim. yrttien siemenien kera. Tai sitten käytän ne itse. ;)
Sydäntaulun olen alkujaan ostanut jostain pienestä sisustusliikkeestä. Se oli punainen ja siihen tarttui hirveän huonosti kaikki liidut, joita oon tässä vuosien aikana ehtinyt kokeilemaan. Maalasin sen uudelleen ja nyt tarttuu liitukin paljon paremmin. Se on roikkunut meidän keittiön seinällä ja sinne sen palautin. Mietin kaikenlaisia tekstejä "open 24/7" tai "itsepalvelu" ja niin eespäin mutta koska kumpikin tuntui hiukan liian ironiselta tähän taloon (ylityöllistetty kotihengetär tässä talossa) niin päädyin perinteiseen fraasiin "Keittiö on kodin sydän".
Pilttipurkkien kannet jäi vielä odottamaan käyttöä. Ehkä maalaan tai koristelen 24 purkkia näteiksi, piirrän kansiin numerot 1-24 ja teen niistä lapsille joulukalenterin.
Litran maalipurkista ei tuntunut häviävän mitään näihin pikkujuttuihin, joten täytyy keksiä kasa uusia projekteja jossain vaiheessa. Pinterestiin siis. =D
Alotin purkin tuhoamisen maalaamalla toista kymmentä puutikkua, kasan pilttipurkkien kansia ja yhden vanhan sydämen muotoisen liitutaulun, johon ei ole oikein liitu tarttunut.
Muutamaan tikun laitoin yhden huonekasvin juurelle pienien ajatusten kera. Ajattelin, että näihin tikkuihin voisi kirjoittaa joulutervehdyksen ja laittaa vaikka joulukukkiin. Tai sitten antaa joskus lahjaksi esim. yrttien siemenien kera. Tai sitten käytän ne itse. ;)
Sydäntaulun olen alkujaan ostanut jostain pienestä sisustusliikkeestä. Se oli punainen ja siihen tarttui hirveän huonosti kaikki liidut, joita oon tässä vuosien aikana ehtinyt kokeilemaan. Maalasin sen uudelleen ja nyt tarttuu liitukin paljon paremmin. Se on roikkunut meidän keittiön seinällä ja sinne sen palautin. Mietin kaikenlaisia tekstejä "open 24/7" tai "itsepalvelu" ja niin eespäin mutta koska kumpikin tuntui hiukan liian ironiselta tähän taloon (ylityöllistetty kotihengetär tässä talossa) niin päädyin perinteiseen fraasiin "Keittiö on kodin sydän".
Pilttipurkkien kannet jäi vielä odottamaan käyttöä. Ehkä maalaan tai koristelen 24 purkkia näteiksi, piirrän kansiin numerot 1-24 ja teen niistä lapsille joulukalenterin.
Litran maalipurkista ei tuntunut häviävän mitään näihin pikkujuttuihin, joten täytyy keksiä kasa uusia projekteja jossain vaiheessa. Pinterestiin siis. =D
tiistai 25. lokakuuta 2011
Lämmikettä tytölle
Vihdoinkin sain valmiiksi pienelle neidillemme kylmeneviin päiviin uuden pipon, tumput ja villasukat.
Neuloin kaikki kaksinkertaisella langalla, toinen lanka yksiväristä pinkkiä ja toinen kirjolankaa. Tuli ihan hauska jälki. Pipon tein ohjeen 12/18kk koon mukaan, tuli sopiva 45cm päähän. Sukatkin onnistuin saamaan sopivan kokoisiksi. Neuloin 32 silmukalla ja vähentelin ohjeen mukaisia kerroksia sen mukaan, mikä tuntui sopivalta (mulla oli mallina yksinkertaisesta Nallesta neulotut samanlaiset sukat, joihin matkan varrella vertasin). Tumpuista puolestaan tuli turhan isot. Ne kyllä teinkin ihan täysin hatusta vetäen ilman mitään ohjetta. Aloitin 40s ja sävelsin ohjetta samalla kuin neuloin. Lopputulos on ehkä keskiverron 2 vuotiaan kokoa. Melko reilut meidän 9kk tytölle. Jos jaksan niin puran ne ja neulon uudelleen joko pienemmällä silmukka määrällä tai sitten kavennan tuplasti enemmän silmukoita pois ranneresorin kohdalla. Nyt kavensin vain yhden silmukan per puikko.
Tämä äiti on hurahtanut kolmen pojan vaatettamisen jälkeen näihin ihaniin "tyttöväreihin" ja nyt etenkin pinkin vahvoihin sävyihin. Punaista meiltä on aiemminkin löytynyt ja löytyy edelleen poikien vaatteista mutta vaaleanpunainen, violetti ja pinkki ovat olleet sellaisia värejä, joita meillä ei ennen tytön syntymää ole juurikaan näkynyt. Vaaleanpunaisesta en välitä kovinkaan paljoa vieläkään, vaikka sitä neidin vaatteista löytyy. Jos vaan on jotain muuta kivaa väriä tarjolla (niin ku yleensä on, jos vaan pyykkihuolto on pelannut) niin kyllä ne muun väriset vaatteet pääsee useammin tytön päälle kuin vaaleanpunaiset.
Kyllä meidän neidiltä löytyy ns. tyttövärien lisäksi paljon vihreää, sinistä ja turkoosia ym. Siis niitä värejä, joita oon pyöritellyt poikien vaatteissa jo monta vuotta. Tuo kivaa vaihtelua tytön vaatevarastoon, kun kaikki ei ole pelkkää punaista ja sen eri sävyjä. Tuo sovituskuvassa oleva mintunvihreä pikkumyy body on väreiltään yksi mun lemppareista, vaikka siinä vaaleanpunaista onkin. =D
Ohjeet: Tumppujen ohje omasta päästä, pipo Garnstudion myssy , villasukat ns. junasukat hiukan sovellettuna yksi ohje esim. täällä
Langat: Novitan Nalle aloevera väri pinkki (en muista, mikä oli virallisesti) ja Nalle Kukkaketo väri ruusu, molempia yksi kerä.
Puikot: 5mm sukkapuikot
Neuloin kaikki kaksinkertaisella langalla, toinen lanka yksiväristä pinkkiä ja toinen kirjolankaa. Tuli ihan hauska jälki. Pipon tein ohjeen 12/18kk koon mukaan, tuli sopiva 45cm päähän. Sukatkin onnistuin saamaan sopivan kokoisiksi. Neuloin 32 silmukalla ja vähentelin ohjeen mukaisia kerroksia sen mukaan, mikä tuntui sopivalta (mulla oli mallina yksinkertaisesta Nallesta neulotut samanlaiset sukat, joihin matkan varrella vertasin). Tumpuista puolestaan tuli turhan isot. Ne kyllä teinkin ihan täysin hatusta vetäen ilman mitään ohjetta. Aloitin 40s ja sävelsin ohjetta samalla kuin neuloin. Lopputulos on ehkä keskiverron 2 vuotiaan kokoa. Melko reilut meidän 9kk tytölle. Jos jaksan niin puran ne ja neulon uudelleen joko pienemmällä silmukka määrällä tai sitten kavennan tuplasti enemmän silmukoita pois ranneresorin kohdalla. Nyt kavensin vain yhden silmukan per puikko.
Tämä äiti on hurahtanut kolmen pojan vaatettamisen jälkeen näihin ihaniin "tyttöväreihin" ja nyt etenkin pinkin vahvoihin sävyihin. Punaista meiltä on aiemminkin löytynyt ja löytyy edelleen poikien vaatteista mutta vaaleanpunainen, violetti ja pinkki ovat olleet sellaisia värejä, joita meillä ei ennen tytön syntymää ole juurikaan näkynyt. Vaaleanpunaisesta en välitä kovinkaan paljoa vieläkään, vaikka sitä neidin vaatteista löytyy. Jos vaan on jotain muuta kivaa väriä tarjolla (niin ku yleensä on, jos vaan pyykkihuolto on pelannut) niin kyllä ne muun väriset vaatteet pääsee useammin tytön päälle kuin vaaleanpunaiset.
Kyllä meidän neidiltä löytyy ns. tyttövärien lisäksi paljon vihreää, sinistä ja turkoosia ym. Siis niitä värejä, joita oon pyöritellyt poikien vaatteissa jo monta vuotta. Tuo kivaa vaihtelua tytön vaatevarastoon, kun kaikki ei ole pelkkää punaista ja sen eri sävyjä. Tuo sovituskuvassa oleva mintunvihreä pikkumyy body on väreiltään yksi mun lemppareista, vaikka siinä vaaleanpunaista onkin. =D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)