sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Oh my Soulbirds

Tammikuun kankaattoman aikana ikasyrille tullut Paapiin suunnittelema Soulbirds kangas oli ainut, jonka takia melkein pilasin kankaattomani. Sinnittelin kuitenkin ja lopulta meni jopa jonkin verran helmikuutakin, kunnes ostin itelleni pätkän näitä ihania lintuja. Monta iltaa meni hakien visiota, mitä kankaasta tekisin. Unta metsästäessä on hyvää aikaa miettiä. Ehkä liiankin paljon, sillä suunnitelmat vaihtu aika moneen kertaa. Vielä tänäänkin ennen kuin iskin sakset kankaaseen. Nyt ei enää pysty vaihtamaan mutta se ei taida kyllä haitata yhtään.


 Kaava: Joka tyypin kaavakirja 2 raglanpaita muokattuna, koko S
Kankaat: punainen Soulbirds luomujersey ikasyr
musta joustopitsi Eurokangas

Kangas oli niin ihana, että halusin siitä jotain kivaa arkiseen käyttöön. Peruspaidat on tylsiä, joten piti keksiä jotain jujua mukaan. Hihojen pitsiraita idea lähti Pinterestissä näkemästäni kuvasta. Siinä oli vanha paita uudistettu leikkaamalla hihoista keskeltä palat pois ja ompelemalla pitsiä tilalle.

Kaavaa on tuttu vanha raglanhihainen paita Joka tyypin kaavakirjasta. Tosin oon sitä nyt muokannut vähän joka puolelta, kaventanut uumalta, leventänyt lanteilta, kaula-aukkoa avartanut, pidentänyt helmaa hurjasti (ainakin 10cm ja vieläki tuntuu, että olisi voinut olla hiukan pidempi helma), raglansaumaakin oon mennyt sörkkimään etukappaleella kaarevammaksi. Mitähän tuosta nyt enää on edes jäljellä.. takakappaleen raglansaumat? Joko tätä voisi sanoa omaksi kaavaksi? 


Kaula-aukolle ompelin suikaleen samaa pitsikangasta. Reunaa ei ole huoliteltu mitenkään.


Lopputulos on melkein täysi kymppi. Melkein, koska hihoja leikatessa mokasin ja kuviot menee ihan erilailla toisessa hihassa kuin toisessa. Mukamas tarkasti mietin ja asettelin niin, että kuviot jatkuisi pitsin jälkeen eteenpäin mut eipä taaskaan mun aivot nyrjähtänyt oikein. Toisessa hihassa kohtaa päättömät riikinkukot, ja toisessa taas reilusti päälliset. Noh mitäpä pienistä, taas kerran. Käyttöön menee ja veikkaan, että lempparipaitojen sakkiin pääsee ihan heittämällä.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Onion 2022 - näin sen tein

Eilen ompelemastani Onion solmutunikasta otin matkan varrella kuviakin, jos niistä olisi jollekin jotain apua. Ompeluohjeet on tanskaksi ja mulla se ei todellakaan taivu, ei oikein edes ruotsi, joten kuukkelin kääntäjän , päättelemällä ja omien tapojen perusteela tämän paidan kasaan ompelin. Voi olla, että tämä eroaa alkuperäisistä ohjeista paljonkin. Ja voi olla, että jotkut kohdat joku fiksumpi tekisi ihan eri tavalla. Mutta näin minä tämän sain valmiiksi..


1. Asettelin kaavat kankaalle ja leikkasin osat. Helmaan ja hihansuihin lisäsin 3cm (ohjeessa 2,5cm) käännevaran, takakappaleen kaula-aukon leikkasin ilman saumavaroja, muissa reunoissa on 1cm saumavarat.

Helmakappaleet sekä takakappaleen leikkasin taitteelta (Helmakappaleiden pituuden leikkasin B:n ja C:n. puolesta välistä, kun halusin tunikamittaisen paidan). Hihat ja etukappaleet leikkasin kaksinkerroin asetetulta kankaalta. Kaavoissa olleet merkit piirsin kankaalle nurjalle puolelle haihtuvalla merkkaustussilla


2. Ompelun aloitin asettamalla etukappaleet oikeat puolet vastakkain ja ompelemalla olalta keskietumerkkiin asti molemmilta puolilta. Tähän kohtaan oli ohjeissa selkeä kuva, mistä ymmärsi helposti, mitä pitää tehdä ilman sanojen suomentamistakin. Ompelun jälkeen käänsin kappaleen oikein päin.
Vinkkinä: Seuraavalla kerralla laitan saumoihin myös framilonin pätkät kiristämään/tukemaan kaula-aukkoa..


3. Seuraavaksi ompelin etuhelmaan merkkien kohdalle rypytyslangat ja tein rypytykset.


4. Sitten yhdistin etuyläkappaleen helmaosaan oikeat puolet vastakkain, kohdistin rypytyksen merkkien kohtaan ja neulasin osat yhteen.


 5. Yläkappaleelle tulee tässä vaiheessa kierre. Keskikohta kannattaa neulata hyvin kiinni, että ommel tulee hyvin eikä jää mitään repsottavia reunoja näkyviin solmun pohjalle.


6. Etukappaleet ommeltuna yhteen.


7. Seuraavaksi ompelin takahelmaan rypytyslangan merkkien väliin ja tein rypytyksen.


8. Sitten neulasin takayläkappeleen helmaan oikeat puolet vastakkain kohdistaen rypytyksen merkkien väliin ja surautin osat yhteen.


9. Takakappale ommeltuna yhteen.


10. Tässä kohtaa en tiedä kuinka metsään menee ohjeesta mutta minä huolittelin takakappaleen kaula-aukon kääntämällä ja väliin lisäsin tueksi pätkän framilonia. Mittasin kaula-aukon pituuden ja kerroin sen 0,9 ja leikkasin framilonista tuloksen mittaisen palan.
Vinkki: Omaan makuun framilon tuliki ehkä hiukan liian kiristävä, olisi ehkä kannattanut kertoa mitta 0,95:lla.


11. Ompelin framilonin kiinni nurjalle puolelle kaula-aukon reunaan kolmipistesiksakilla.


12. Taitoin reunan nurjalle ja tikkasin suoralla päältä. Taakse keskelle lisäsin samalla myös kokomerkin.


13. Seuraavaksi ompelin olkasaumat kiinni. Neulasin kappaleet niin, että takakappale jäi etukappaleiden väliin pussiin. Kuvassa siis näkyy lähimpänä etukappaleen oikea puoli takakappaleen oikeaa puolta vasten ja viimeisenä etukappaleen nurjapuoli.


14. Olkasaumat ommeltuna.


15. Olkasaumat käännettynä, kuvattu nurjalta puolen.


16. Ja sama vielä oikealta puolen. Sauma jää näin piiloon etukappaleiden väliin.


17. Seuraavaksi hihojen vuoro. Ompelin olkapäille rypytyslangat merkkien kohtaan ja tein rypytyksen.


18. Neulasin hihan etu- ja takakappaleen pyöriölle. Rypytyksen kohdistin merkkien väliin.


19. Ompelin hihojen olkasaumat kiinni.


20. Neulasin etu- ja takakappaleet sekä hihan sisäsauman yhteen ja ompelin saumat kiinni samalla kerralla.


21. Viimeisenä vielä helman ja hihansuiden käänteet. Ite käytin hunajakennomaista ommelta, kun olen useimmiten liian laiska vaihtamaan kaksoisneulaa ompelukoneesen.

Ja sitten tunika olikin valmis.

Kaava: Onion 2022 Hihallinen mekko kierretyllä etukappaleella, ikasyr
Kangas: Punainen Cable Knit luomujersey, ikasyr
framilon omasta varastosta

Virheitä tai omia vinkkejä voi oikaista ja jakaa kommentoimalla!

tiistai 19. helmikuuta 2013

Solmutunika Cable Knitistä

Bongasin joku aika sitten ikasyr -verkkokauppaan ilmestyneet Onion kaavapaketit. Löysin heti monta kaavaa, mitä haluaisin kokeilla. Jotkut niistä ehti jo loppuakin ennen kuin ehdin tehdä tilauksen (onneksi niitä on ilmeisesti tulossa jossain vaiheessa lisää). Yhden kaavapaketin kuitenkin nappasin ennen kuin sekin loppui, nimittäin Onion 2022 solmumekon kaavan. Pesuhuoneessa katselin narulla kuivuvaa Cable Knit kangasta ja tänään, kun kaava postin mukana saapui, ajatukset yhdistyi ja lamppu välähti päälle!


Kaava: Onion 2022 solmumekko tunika pituisena, koko S
Kangas: punainen Cable Knit luomujersey ikasyr


Kaava vaikuttaa kivalta. Mittojen mukaan olisin ollut XS-kokoinen mutta en uskaltanut niin pientä tehdä, joten tei S koon. Olisi ehkä kuitenkin vaan pitänyt uskoa mittoja. Yläosa ainakin kaipaisi hiukan kavennusta tai sitten oon vaan tottunut melko slimmeihin paitoihin. Mitään muuta muutoksia en kaavaan tehnyt kuin helman leikkasin tunikapituiseksi. (Käytännössä siis B ja C mallin puolesta välistä.)

Ompelu tanskankielisistä ohjeista tuotti hiukan vaikeuksia mutta googlen kääntäjän ja peruspäättelyllä pääsi aika pitkälle. En tiedä kuinka paljon tein toisin kuin ohjeet olisi neuvonut mutta ihan oikean näköisen tunikan sain aikaan. Otin matkan varrella kuviakin, joten yritän niistä raapustaa jonkinlaisen "Näin minä sen tein" -postauksen.

Kangas on aivan älyttömän ihanaa ja pehmeää! Aivan mieletöntä! Ei ehkä ihan täydellisin tälläiselle mallille, tämä kaipaisi ehkä hiukan helpommin laskeutuvaa kangasta mutta mitä pienistä. Lopputuloksesta tykkään kuitenkin todella paljon.


(Nyt löytyy selostus tunikan ompelusta kuvien kera täältä: http://sandruskainen.blogspot.fi/2013/02/onion-2022-nain-sen-tein.html )

maanantai 18. helmikuuta 2013

TOE-mekko

Kävin viime viikolla tapaamassa oman alueryhmäni ompelijanaisia kaavavaihtareiden merkeissä ja sillä reissulla sain itelleni mm. Kätten jälkiä -blogin Mirelan kaavoittaman TOE-mekon kaavat. Tänään oli pakko käydä toiseksi vanhimman pojan puheterapian aikana piipahtamassa Eurokankaassa hakemassa jotain sopivaa kangasta mekkoa varten. Löytyihän sitä, vaikka kankaan väri hiukkasen pisti arvelluttamaan mahtaako siitä tulle mitään mulle sopivaa.

Kaava: TOE-mekko, koko S muokattuna
Kangas: ohutta trikoota EK:n palalaarista

Ai että tuliko, no tuli kyllä! Kaavaa muokkasin (osaankohan mitään tehdä ilman omia sörkkimisiä, en varmaan :D) heti alkuun itelle mieluisemmaksi. Kaula-aukkoa avarsin useamman sentin, joo se tuttu kuristumisahdistus. Helmaa hiukan pidensin, vähän lyhyemmältä osalta ja vähän enemmän tuolta liehukkeelta. Laskokset muutin rypytyksiksi. Niin ja hihojakin pidensin, apina kun oon. Ekan kokeilun jälkeen nostin rinnan alle jäävää saumaa vielä 3-4 cm ylemmäksi niin osui tarkoitetulla paikalleen mullakin. 


Kankaan väri ei ole ihan niin oranssi kuin mitä nämä kuvat antaa ymmärtää. Enemmän sellainen korallinpunaiseen taittava. Lopputuloksesta tykkään todella paljon!

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Kylpytakkeja

Vielä muutama jo tammikuun puolella ommeltu.. Kolme nuorinta kaipaili sopivamman kokoisia kylpytakkeja. Pöllöjoustofroteen sain jonkin aikaa sitten Käpysen salaisesta paketista. Kyseistä kangasta mulla oli jo ennestäänkin, joten tämän reilun metrin palasen päätin käyttää tytön kylpytakiksi. Autokorjaamo joustofrotee sen sijaan on kakkoslaatuista (vaikkakin hurjan pieni virhe kyseessä) ja siten edullisesti ostettu Majapuulta iso palanen. Se muuntautui riiviöiden kylpytakeiksi, vaikka vanhempi herroista ilmoittikin, että ei tykkää. Se on tykättävä tai saa olla ilman. 

Kaava: Ottobre 6/11 muokattuna
Kankaat: Pöllöjoustofrotee Käpyseltä
Autokorjaamo joustofrotee Majapuulta



Poikien takit piirsin 122cm koon mukaan (ovat hippasen päälle 100cm pituisia) ja helmaan lisäsin pituutta hiukan, sen mukaan mitä kankaasta riitti, ehkä noin 5-8cm suunnilleen. Ajattelin saavan hyvin kasvunvaraa mutta ei sitä loppujaan niin paljoa tullutkaan kuin kuvittelin. Tein takit ihan vaan yksinkertaisina enkä vuoritettuina niin kuin ohjeessa oli. Eteen olisi kuulunut yläkulmaan nappi mutta ne jätin pois. Toiseen kylpytakkiin jouduin kasaamaan hupun kolmeasta osasta, kun muuten kangas ei olisi riittänyt. Toinen tykkäsi hurjasti, toinen ei yhtään. Sovituskuva on taas vähän mitä on mutta ei herrat malttaneet siirtyä poseeraamaan, kun oli saunan jälkeiset legoleikit kesken. 


Tytölle piirsin 98cm kaavan mutta lisäsin helmaan pituutta reilusti, ainakin 15cm. Hyvin siitä kasvunvaraa tulikin, kun nyt tyttö on 88cm pitkä. Tyttö tykkäsi uudesta kylpytakista. Pitäisi sitä mielellään päällä myös normaalien vaatteiden kanssa. Nyt ei "tarvi" enää neidin pukeutua (lue= äidin pukea tytölle) veljien vanhaan Salama McQueen kylpytakkiin. 

perjantai 1. helmikuuta 2013

Keltainen käpyseni

Keltainen käpyseni joustofrotee on odotellut jonkin tovin kangaskasoissa leikattavaksi pääsyä. On vain puuttunut ajatus, mitä siitä tekisi. Eilen blogeja ja Pinterestiä selaamalla se idea tuli. Halusin raglanhihaisen hupparin reilulla kauluksella ja jossa olisi vetoketju toisessa etuhihasaumassa. Sain raglanhihaisen paidan vetoketjusaumalla. 


Kaava: Jokatyypin kaavakirja II, raglanhihainen paita muokattuna, koko S
Kangas: Keltainen käpyseni joustofrotee ja 
ruskea trikoo Käpyseltä

Huppari siitä piti tulla joo mut nuhaiset aivot ei nyrjähtäneet, miten kaavoittaa sellainen kiva reilu huppu yhdistettynä korkeaan savupiippukaulukseen ja vieläpä yhdistää se haluamani vetoketjukin siihen samaan yhtälöön. Eka kokeilu näytti kamalalta, joten luovutin suosista ja tein ihan vaan suoran savupiippukauluksen, jonka vuoritin ruskealla trikoolla. Vetoketjun lisääminen raglansaumaan sen sijaan sujui ihmeellisen helposti. 



Kaavaa oon jo aiemmin muokannut itselleni sopivaksi eli hiukan kaventanut ja helmaa pidentänyt reilusti. Nyt lisäsin etu- ja takakappaleella sentin lisää taittelle ja leikkasin kaavan osat reiluilla saumanvaroilla, kun joustofrotee ei jousta ihan niin paljon kuin trikoo. Hihoihin ei olisi tarvinnut sitä tehdä. Kuten kuvista näkyy, ne on vähän liian löysät. 

Kiva tuli ja käyttöön pääsee, vaikka keltainen ei ehkä edelleenkään ole ihan mulle parhaiten sopivin väri. 

Tunika ja housut uhmikselle

Onnea on kaksivuotias neitokainen ja uhmakiukku. Äiti saa ufoina roikkuneet housut valmiiksi ja innostuu ompelemaan väreihin jokseenkin sopivan tunikankin. Tyttö tykkää ihan hirveästi.. NOT! Ehdotus kuvaushetkestä saa raivokkaan vastaanoton.


Ei onnistu, ei sitten millään. Sylissä rauhotutaan, jopa hymykin irtoaa veljien pöllöilyille.


Jokohan olisi pahin kiukku helpottanut.. yritetään uudestaan. Ei ole äiti niin nopea kameran kanssa, että yhtään ainutta hyvää kuvaa ehtisi tulla siinä ajassa, kun saa tytön seisomaan seinää vasten ja napattua kuvan ennen kuin tyttö on jo matkalla karkuun tai tunkemassa takaisin syliin. Tyydymme siis näihin kuviin..

Kaava: Paidassa Ottobre 1/12 Mail Express muokattuna, koko 92cm
Housut Ottobre 1/09 Saimi muokattuna, koko 92cm
Kankaat: Trikoo ja velour kangasvaihtareina
Resorista en enää muista

Tunikaan käytin jo aiemmin piirtämää kaavaa Mail Expressistä, muokkasin vaan kirjekuorityylisen kaula-aukon normaali pyöreäksi. Olkasauma on siis suora ja keskellä olkaa eikä tule eteen niin kuin alkuperäisessä kaavassa. Hihatkin tein pitkinä. Tykkään tästä mallista tosi paljon. Rypytykset edessä ja takana tuoa kivaa vaihtelua perussuoriin tunikoihin.

Niin tunikoihin, jotka on enää ainoa tyttömäinen vaate, mitä meidän ihana uhmis suostuu pukemaan päälleen. Jos suostuu. Mekot ja hameet on olleet täydellisellä kieltäytymisellä jo jonkin tovin. Sen siitä saa, kun on kolme isoveljeä esimerkkinä.

Muoks. Niin joo, Saimien muokkaus on ihan vaan lahkeiden pidentäminen ja resorien tilalle kuminauhakiristys.