Miten se mun mottoni menikään.. "Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!" Näinpä juuri taas, sain tänään ommeltua oman äidin äitienpäivälahjan nimittäin valmiiksi. Vain vajaa 2 viikkoa myöhässä. Eh.. Noh, puolustukseksi sanottakoon, että aloitin tämän kyllä ennen äitienpäivää mutta koska kaavavalinta meni metsää, jouduin purkamaan ja korjailemaan moneen kertaa, meni koko homma vähän pitkäksi. Toivottavasti äiti ei eksy tänne blogiin, ettei mene yllätys pilalle. Saan paketin postiin vasta huomenna! =)
Kaava: Moda, jonka numeroa en enää muista, muokattuna hurjasti
Kangas: Liandlo isoäidinneliö trikoo
Ottobre
sininen trikoo Eurokangas
Napit kierrätetty
Tein viime kesänä itselleni
tälläisen. Äiti sitä kehui kovasti ja senpä nappasin korvan taakse. Kangas oli silloin jo melkein joka paikassa loppuunmyyty mutta Ottobreen Etsy kaupasta sitä vielä löysin. Tilaus sujui hyvin suoraan sähköpostilla Rovaniemen myymälään ja sainpa vielä alennustakin, kun kerta olen lehden kestotilaaja. Tämän vuoritin kokonaan, että voi käyttää paremmin kesätakkina. Vuoriin valitsin sinisen värin ihan sillä, kun se on enemmän äidin väri kuin punainen.
Omani tein ilman kaavaa (joskus joitain mittoja olin ottanut ylös siskollani olleesta neuleesta) mutta tähän kokeilin Modasta bongaamaa kaavaa. Ihan silkka suorakulmio sekin oli mutta olipa jotain suuntaa, hihasta ja hiha-aukosta. Ekan sovituksen tehdessä totesin kyllä, että olisi vaan pitänyt säveltää ihan itse alusta alkaen. Kaava oli nimittäin ihan kamala teltta, vaikka sitä aika reilusti kavensin jo ennen leikkaamista. Jouduin kaventamaan takkia vielä lisää ja tein sen lopulta takaa ompelemalla kiilamaisesti kapeammaksi. Onneksi äiti on hyvin saman kokoinen kuin itse olen, joten pystyin hyvin muokkaamaan takin hyväksi kokeilemalla sitä itelleni päälle.
Kaventamisen lisäksi ompelin olkapäille kuminauharypytyksen estämään takin jatkuvaa valumista alas hartioilta. Eipä tuollainen suorakulmion mutoinen pala missään pysy valumatta.
Kiinnitys hoituu kahdella napilla ja napinlävillä. Napit löytyy molemmilta puolilta eli takin voi periaatteessa kiinnittää kumman puoleisesti vain haluaa. Ihan sillä, kun mulla ei ollut mitään hajua kummin päin se kuuluisi olla. Napinlävissä on tukikangas välissä mutta kyllä ne siltikin vähän lörpähti. Toivottavasti ei haittaa käytössä.
Ainut mikä jäi vielä harmittamaan on hihan pituus. Omaan makuun ne ovat ihan liian leveät ja varsinkin lyhyet. Mutta katsotaan, mitä äiti sanoo. Luulen, että hän ei ole ihan niin pitkien hihojen ystävä kuin minä. Jos hihat on liian lyhyet äidinkin makuun niin lisään hihansuihin vaikka palat tuota sinistä vuorikangasta.
Onneksi sentään muistin onnitella ajoissa ja osallistuin sisarusten yhteiseen lahjaan, joten ehkä tämä ompeluksen myöhästyminen ei niin vakavaa ole. Äiti ansaitsee kyllä saada äitienpäivälahjan muinakin päivinä kuin vain äitienpäivänä. =)