Viimeinen puoli vuotta on tuntunut menevän aika haipakkaa ohi, ennen kuin on edes huomannut ajan kuluvan. Työn alla ollut Maatalousyrittäjätutkinnon arviointi lähenee ja on viimeisen rutistuksen aika, että saan kirjallisen työn ajoissa valmiiksi. Kuukauden päästä nähdään, saanko yrittäjätutkinnon läpi vai en.
Ettei nyt vaan yhtään tulisi liikaa luppoaikaa jatkossakaan ollaan jo vähän päästetty uusien tuulien puhaltamaan. Perjantaina tämä tontti saavutti akkavallan, kun tilalle saapui neljä emolehmänalkua.. "pieniä" karvaisia sarvipäitä, kolme ruskeaa ja yksi musta.
Oon ollut yllättynyt, miten erilaisia on ollut ihmisten reagointi asiaan. Toiset on ollut melkein yhtä innoissaan kuin itekin olen. Toiset taas tuntuu pitävän ihan hulluna. Mutta mikäs siinä, hullu sitä pitää vähän ollakin. Ei elämässä muuten uskalla mitään tehdä. ;)
Onpas teillä ihania uusia perheenjäseniä!
VastaaPoistaNiin on. Mä olen jo niin rakastunut noihin!
PoistaVau mitä karvapalloja, ihanasti tukka silmillä :)
VastaaPoistaPaljon kammattavaa mulla jatkossa. =D
PoistaHuippu! Mukava löytää kohtalotoveri :)
VastaaPoistaMeille saapui huhtikuussa kolme kantavaa ylämaankarjan lehmää ja nyt niitä on jo 7!
Kummallakaan ei ole mitään kokemusta maatalousalasta, mutta hyvin on mennyt ja ollaan niin onnellisia näistä karvapalloista <3 Elokuun alussa tuli sonni ja toivotaan, että keväällä olisi taas uudet vasikat. Juuri samanlainen reagointi oli täälläkin. osa piti ihan hulluna ja osa oli melkein yhtä innoissaan ku mekin. Päivääkään ei ole harmittanut tämä ratkaisu ja tarkoitus olisi lisätä karjaa, että saisi lihaa myyntiin asti. Onnea teille karvapallojen kans!! :) Unelmat ja haaveet on tehty toteutettavaksi. kerran me vain täällä eletään.